Järjestystä elämään, mars!

Käytiin Miehen kanssa nopeasti tänään ostoksilla, tavoitteena löytää matkalaukku ja hakea Akateemisesta pari laatikkoa. Luonnollisena jatkona vaatehuoneen remppaan on nimittäin työhuone ja etenkin sen kaaoksellinen kirjahylly. Uskon kovasti, että jos jokaisella tavaralla on oma paikkansa, järjestyksen pito on paljon helpompaa. Uudessa asunnossa ei tavarat ole vielä löytäneet paikkaansa, joten nurkkia valtaa edelleen aikamoiset röykkiöt. Katrin skräppi-illassa bongasin pari aivan ihanaa laatikkoa, jotka näkyvät muuten tässä jutussa, ja totesin siinä olevan täydellinen ratkaisu erinäisten papereiden ym memorabilian säilyttämiseen.

Kolmantena asiana listalla oli uuden kalenterin löytäminen. Olen äärimmäisen nirso kalentereiden suhteen. Kannen materiaalin täytyy olla miellyttävä ja mieluiten kova, että sitä vasten voi kirjoittaa. Kalenterisivujen täytyy olla aivan ehdottomasti selkeitä ja koko viikko täytyy näkyä samalla aukealla. Joka päivässä täytyy olla kellonajat tai ainakin joka toisessa päivässä niin, että niitä on helppo seurata. Lisäksi viikkonäkymässä päivät täytyy olla jaettu pystysuoraan eikä vaakaan niin kuin todella monessa kalenterissa on.

Kun viimein löysin sisällöltään kelpaavan kalenterin, ei sen kansi todellakaan miellyttänyt minua (jotain tribal-kuvioita ja teksti time addict...), joten ei kuin toimeen!

Jälleen iso kiitos Katrille, joka pelasti minut kauhean kalenterin kansien kynsistä! Skräppi-kurssin opeista oli nimittäin se hyöty, että kaupassa osasin katsoa karmeita kansia aivan uudella silmällä, ja jo junassa kotimatkalla olin irrottanut kannet kalenterista ja kotona tapetoin saman tien ärsyttävän etukannen eteisestä jääneellä tapetin palalla!

Piste iin päälle tuli ihanalla dymo-laitteella naputellulla tarralla! Ja taas kiitos Katrille, enpä olisi osannut lähteä itse Clas Ohlsonilta laitetta etsimään. Oikeastaan tämän kirjoituksen otsikko olisi pitänyt olla "Oodi Katrille!"...    ;D