Apua tarvitaan!

Hyvät kanssaneulojat, -askartelijat, Sylvit, Kädenvääntäjät, ystävät, tuttavat, sukulaiset ja muut satunnaiset kävijät!

Apuanne tarvitaan!

Olen siis tällä hetkellä Kansasissa tekemässä korumuotoilun opinnäytetyötäni. Tarkoituksena on tutkia korua veistoksen näkökulmasta ja pohtia, voisiko korua käyttää kodin sisustuksessa muunakin kuin koruna, osana sisustusta ja ihmisen persoonan jatkeena niin kuin se päälläkin on. Osana tätä pohdintaa tarvitsisin kuvia siitä, kuinka ihmiset säilyttävät korujaan. Ja tässä TE tulette kuvaan. ; )

Pyydän kaikkia mitä vilpittömämmin kuvaamaan sen läjän, naulakon, laatikon, lautasen, henkarin tai muun luovan ratkaisun, missä korunne OIKEASTI viettävät aikaansa ja lähettämään kuvan minulle sähköpostilla osoitteeseen [johanna[piste]aarnisalo{ät}gmail[piste]com]. Ja osoite siis kirjoitettuna ilman sulkuja ja muut kuten kuuluu. Kuvan lähettäviltä pyydän samalla oikeutta julkaista kuvan opinnäytetyössäni. Jos haluatte nimenne mainittavan kuvan ottajana, niin liittäkää se jossain muodossa mukaan joko viestiin tai kuvaan.

Omasta kokemuksestani tiedän, että osa koruista on kauniisti korulippaassa visusti lipastossa piilossa, mutta osa on läjässä lautasella olohuoneessa näkyvillä mukamas kauniisti. No ovat ainakin helposti puettavissa vaikkei se niin hyvää koruille tekisikään. Ihailen henkilöitä, jotka ovat rakentaneet koruilleen kauniita lokerikkoja ja koukkuja ja muita ratkaisuita, joissa korut ovat oikeasti näkyvillä ja helposti käytettävissä. Toivoisin, että sekä minunlaiseni läjäilijät että nämä aikaansaavat esteetikot kummatkin uskaltaisivat laittaa kuvia "ratkaisuistaan".

Suurkiitokset kaikille jo etukäteen! Ja eikun takaisin hommiin!

Huomenna...

...on hieno päivä!

Kurssilla kukkasena

Vietin tämän viikonlopun Espoon työväenopiston Huopakoru-kurssilla koruja huovutellen. Kurssia veti Tiina Laari ja täytyy sanoa, että hänen kursseillaan on aina kiva olla. Hänen tapansa ohjata ja opettaa on miellyttävä ja hän saa luotua hyvän ja kannustavan ilmapiirin joka porukkaan, jossa olen mukana ollut. Onnistuin kerrankin satsaamaan määrän sijasta laatuun ja sain tehtyä kumpanakin päivänä yhden korun valmiiksi. Tai no ehkä siihen tämän päiväiseen voisi vielä jotain lisätä, mutta ainakin se on kasassa eikä palasina, niin kuin niin moni muu aikaisempi kurssiprojekti... Mustan kukkasen huovutin lauantaina kaveriksi aiemmin huovuttamalleni hameelle. Kukassa on käytetty merinovillaa ja silkkiä ja keskelle on ommeltu pieniä siemenhelmiä. Kukassa on kaksi kerrosta, vaikka sitä kuvasta ei oikein näekään. Ompelin kukan kiinni satiininauhaan ja helminauhaan, jonka tein lasihelmistä ja makeanvedenhelmistä. Koru on epäsymmetrinen; kukka tulee kaula etusivuun ja satiini rusetilla tiukemmin kaulan ympäri ja helminauha löyhemmin. Koru sai tulikasteen heti samana iltana, kun olimme työporukalla ulkona syömässä.Tämän korun huovutin tänään ja siinä on käytetty montaa eri väristä merino- ja suomenlampaanvillaa. Värit onnistuivat aika hyvin, vaikka olivatkin yksikseen melko vahvoja. Siksi laitoinkin useita kerroksia eri värejä limittäin, että sain taitettua pahimman räikeyden pois. Violetissa on esimerkiksi mukana mustaa ja vähän ruskeaa ja vaaleampaa lilaa plus sitten tietenkin kaikkea muutakin keskustassa. Sisälle ajattelin ehkä ommella vielä jotain pieniä helmiä tai sitten laittaa sieltä roikkumaan pieniä heteitä. Täytyy vähän vielä makustella. Kukat oli kova sana tällä kertaa, mutta mieleen jäi kaihertamaan kauheasti sellaiset ihanat huopahelmet, joihin olisi päälle kirjottu kuvioita. Tai lariat-tyyliset kaulakorut, joissa toisessa päässä on upea lamppuhelmi ja toisessa päässä samanlainen huovasta tehty helmi. Onneksi tarvikkeita ei tarvitse ostaa pitkiin aikoihin, kun niitä on tullut hamstrattua hirveitä määriä tässä vuosien mittaan... Niin paitsi niitä lamppuhelmiä!

Pehmeitä paketteja

Tässä laatikkoja uunista odotellessa ehtiikin laittaa kuvia tänä vuonna valmistuneista joululahjoista. Kuvasin kaikki tietenkin "liian myöhään" eli pimeään aikaan kiireellä ennen paketointia, joten pahoitteluni jo etukäteen. Yläpuolen kuvassa on miehen veljelle ja hänen siipalleen neulomani ompun lämmittimet, joihin ihastuin mm. MadeByMyself-blogissa. Aivan hervoton idea! Neuloin omani muokaten Caseyn ohjetta.

Tämä ylivalottunut kaveri taas on Jatan Zetor-huivi, jonka reunaa modasin pikkaisen suuremmaksi. Neulottu Dropsin Alpacasta, menekki tasan, siis TASAN 3 kerää. Jouduin päättelemään langanpäitä saadakseni lisää lankaa reunan päättelyyn - ikinä ei ole mennyt näin tiukille! Miehen siskolle neuloin ja huovutin laukun, joka jäljittelee törkeästi Noni Designs:in ihanaa Cherry Blossom -laukkua. Olisin oikeasti halunnut ostaa ohjeen ja tehdä sen mukaan, mutta sain ajatuksen jälleen niin myöhään, etten olisi ehtinyt saada ohjetta ajoissa Suomeen. Tai sitten ymmärsin väärin kaikki toimitusjutut. Neuloin laukun Dropsin Eskimosta ja huovutin kukat jälkikäteen käsin. Olisin halunnut ommella laukkuun vielä kunnon kovikkeet ja vuoren, mutta aika vain loppui kesken. Sokerina pohjalla vielä isälle tekemäni hopeinen solmioneula. Äidin korvikset jäivät kuvaamatta, ehtivät jo pakettiin ennen kuvaussessioita. Jostain valokuvausteknisistä syistä neula näyttää kellertävältä päistään, mutta vakuutan sen olevan oikeasti kokonaisuudessaan kirkas. Nyt laatikot huutavatkin jo huomiota, joten aika siirtyä joulun viettoon. Oikein tunnelmallista joulua kaikille!