Korallikypärä

Kävin alkuviikosta syysloman kunniaksi ostamassa uuden Vogue Knitting -lehden ja ihastuin heti kansikuvassa olevaan myssyyn. En vieläkään ole saanut itsestäni niin paljon irti, että olisin neulonut loppuun jonkun noista kaikista keskeneräisistä paidoista, vaan veri vetää tällaisten nopeiden pikkuprojektien ääreen.

Kyseessä on siis Cathy Carronin Bobbled Tam ja lankana käytin joskus aikoja sitten ihanan värin takia ostamaani Esiton Huopalankaa. Ohjetta oli mielestäni helppo seurata, vaikka lähes joka rivillä tapahtuikin paljon. Alussa vähän jännitin noita pompuloita ja sitä, miten paljon niitä tuli joka väliin, mutta näin jälkeenpäin olen tosi tyytyväinen etten karsinut mitään pois.

Koska lanka oli vähän paksumpi, tein mallikuvion vain neljä kertaa viiden sijasta ja sain koosta 56 itselleni sopivan ilman mitään lisäyksiä. Mies risti myssäkän korallikypäräksi jo sitä puikotellessani ja sellaisena se tullaan näköjään tulevaisuudessa tuntemaan. ;D Yhdennäköisyyshän on aivan huomattava...

Tunnustan olevani isopäinen, mutta tämä on kyllä jo liioittelua...

Kiireinen syksy sai minut ottamaan viime viikolla hieman omaa lomaa koulusta ja linnoittautumaan päiväksi sohvalle kaiken maailman "laatu"sarjojen ääreen. Lomaanhan kuuluu oleellisesti myös se, että saa tehdä jotain ihanaa, mikä minulla tarkoitti tietenkin jotain mahtavan nopeaa neuleprojektia. Olin jo aiemmin katsellut Ravelryssä Natalie Larsonin Star Crossed Slouchy Beret -ohjetta ja kun kirpparille vietävistä langoista pilkisti joskus muinoin Anttilan arvonnassa voittamani kerä Novitan Ainoa, ei tarvinnut muuta kuin kaivaa puikot esiin ja pistää töpinäksi.

Ohje oli helppo ja noudatin sitä orjallisesti lähes viimeisiin kerroksiin asti. Lanka näytti loppuvan kesken, joten kavensin hieman tiheämpään tahtiin viimeisillä kierroksilla. Minulla on oikeasti aika iso pää, joten oli kiva -taimitensennytottaa- yllätys, että hattu on... no, valtava. Positiivisesti ajateltuna eipähän mene tukka lyttyyn tämän kanssa, mutta saa nähdä tuleeko käytettyä. Luulen, että ainakin pieni riiviömme keksisi sille monta eri käyttötarkoitusta.

Vanhoja projekteja kuvien puutteessa

En ole viime aikoina ehtinyt kuvaamaan niitä kaikkia keskeneräisiä projekteja, jotka lojuvat olohuoneen pöydällä, nuhjaantuvat kassissa tai pölyttyvät sängyn alla. Näytetään sen sijaan kuva kesällä valmistuneesta huivista. Kyseessä Knittyn Seascape Stole ja lankana ihana Rowan Kidsilk Haze. Neuloin huivin kaverini häihin ja perinteitä kunnioittaen homma meni niin viimeisilleen, että laitoin huivin pingoitukseen edellisenä yönä kahden aikaan. Niin tyypillistä. Huippuhuivi, mutta mies ei vain ollut niin innoissaan sen tavasta jättää jälkensä hänen pikkutakkiinsa pienestäkin kosketuksesta. Eli karvaa irtoaa ja paljon, mutta huivin uskomaton keveys ja ilmavuus kyllä saavat unohtamaan tuollaiset pikkuseikat. Ja kerrankin muuten lanka, joka ei pistele!