Edellisessä postauksessa esittelemästäni Cascade 220:stä tuli juuri sopiva myssy tänne epäluonnollisten säävaihteluilmiöiden Kansasiin. Sää vaihtelee tällä hetkellä tosiaan niin, että kun sunnuntaina on ensin +22°C niin tiistaina onkin -7°C . Yritä siinä pysyä perässä, että mitä päälle pitäisi aamulla laittaa.
Neuloin myssyn suoraan Natalie Larsonin Spring Beret -ohjetta (ravelry-linkki) seuraten, ja siitä more slouchy version. Puikot olivat 4,5mm:n bambupuikot eli vähän pienemmillä kuin mitä oli suositeltu, kun ne nyt olin sattunut ostamaan langan mukana. Luulen, että oli oikeastaan hyvä ratkaisu, koska kuvissa tuo tosi löysä versio on näyttänyt liian löllöltä minun päähäni ja nyt venyttämätön myssy on tarpeeksi tiukka ja löysä samaan aikaan. Ajan kanssa toi kuitenkin tulee löystymään vielä enemmän, vaikka sitä ei pingottaisikaan.
Kimmoke pipon neulomiseen tuli, kun kävin tiistaina pikaisesti keskustassa ja satuin törmäämään kenkäkaupassa alennuksessa oleviin Uggeihin, joita olin himoinnut jo pitkään. Olin jättänyt kengät ostamatta, koska ne olivat minusta liian kalliit ja ehkä minulla oli vielä jonkinlaista asennevammaa Uggeja kohtaan. No, se katosi samantien, kun näin alennetun hinnan ja sain sopivan koon jalkaan. : ) Että ei tässä näistä asenteista enää yhtä tiukasti pidetä kiinni kuin nuorempana. Ja yhteys myssyyn löytyy siis toiseksi alimmasta napista, joka on todellisuudessa lähes saman värinen kuin lanka. Taivaallista!!!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Ihana pipo, just sopivan slouchy! Tekisi mieli aloittaa tuommoisen tekeminen itsellekin...
Ja kengät on upeet! Ne miellyttävät suuresti jopa tällaisen nappivammaisen silmää :)
terv. Maija
Kiva pipo, mäkin pohdin jonkun vastaavaan kevätpipon tekemistä, jos täällä vaikka tää ei niin vaihteleva sää alkaisi pikkuhiljaa vaihdella 20 astetta lämpimämmäksi, niin joku hatarampi pipokin tulisi tarpeeseen.
Kengätkin näyttää kivoille. Mulla on myös asennevamma UGGeja kohtaan, mutta noi on oikeasti kivat, napit luo vähän ryhtiä. Varmaan tääkin asennevamma katoaisi, jos joskus pistäisin tuollaiset jalkaan... taitaa olla niitä harvoja muoti-ilmiöitä, jotka on oikeasti todella mukavat ehkä jopa ulkonäön kustannuksella (päässä, kun on kuvia teinien beessin värisistä kuraantuneista ja littaanastutuista yksilöistä...)
Maija & Laura:
Kiitos! Näiden oli täällä vaikea uskoa, et oon ite neulonut pipon, hassua... Eilen tuli taas lunta, just kun aloin odottaa ensimmäisiä lehtiä puihin.
Mä oon niin samaa mieltä noista teinipopoista, oli kuin Laura olisit lukenut ajatukset!!! Oon pohtinut asiaa ja täällä ei ole näkynyt yhtään paria linttaan astuttuja Uggeja tai niiden kopioita (mikä vaikutti varmasti ostopäätökseen), ja oon miettinyt, et ehkä Suomessa ne ostaa ensinnäkin aivan liian isoja kokoja. Mulla noi on todella napakat ja niin niiden täytyy ollakin, että eivät ala lonksua löystyessään. Mut silti en voisi edes kuvitella, että noi alkais samalla tavalla mennä linttaan, kun ne tuntuu niin paljon tukevammilta.
Ja sit oikeesti, jos Suomessa joudut maksamaan noista 200e ja mun tuli hyvän kurssin ja alen takia maksamaan 61e, niin siinä ollaan musta sellaisissa hinnoissa, mitä noista pitäisi maksaa. Vaikka tuntuvatkin tosi hyviltä jalassa ;)
Lähetä kommentti